Karmeliittasääntökunta
Karmeliittasääntökunta sai alkunsa 1100-luvulla, kun ryhmä eurooppalaisia Palestiinassa eläviä erakkoja kokoontuivat Karmel-vuorelle. Heillä oli kaipaus elää hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä, Herran läsnäolossa pyhän Elian sanojen mukaan: “Herra elää ja hänen edessänsä minä seison”. (1. Kun. 17:1) Erakot ottivat Autuaan Neitsyt Marian esikuvakseen ja alusta alkaen pitivät häntä ihanteenaan. Ensimmäiset munkit ottivat nimekseen Autuaan Neitsyt Marian veljet.
Kaksi espanjalaista karmeliittamystikkoa, Avilan pyhä Jeesuksen Teresa ja pyhä Ristin Johannes uudistivat sääntökunnan 1500-luvulla. Pyhä Teresa palautti alkuperäiset ihanteet kontemplatiivisesta rukouksesta ja yksinäisyydestä, mutta antoi samalla niille uuden ekklesiaalisen ulottuvuuden. Pyhä Ristin Johannes oli hänen tärkein avustajansa uudistustyössä. Ristin Johannes tunnetaan myös runoudestaan ja hengellisistä kirjoituksistaan. Molempia, sekä pyhää Jeesuksen Teresaa että pyhää Ristin Johannesta kunnioitetaan kirkonopettajina.
Lisieuxin pyhä Jeesuksen Teresa, joka on yksi nykyajan suurimmista pyhistä, on siunannut Karmeliittasääntökuntaa opetuksellaan ja kirjoituksillaan. Paavi Johannes Paavali II julisti hänet kirkonopettajaksi 1997.
|
Pyhä Ristin Teresa Benedicta (Edith Stein) kääntyi kristinuskoon juutalaisuudesta. Hänestä tuli karmeliitta 1933 ja hän kuoli marttyyrina Auschwitzissa 1942. Paavi Johannes Paavali II nimitti hänet Euroopan suojelijaksi 1999 yhdessä Ruotsin pyhän Birgitan ja Sienan pyhän Katariinan kanssa. |
Autuaan Kolminaisuuden Elisabethin erityisenä kutsumuksena oli palvoa Pyhää Kolminaisuutta, joka asui hänen sielussaan. Hän on rikastuttanut sääntökuntaa syvällisillä oivalluksillaan tästä salaisuudesta.